Arvio: Miten Euroopan keskuspankin korkopolitiikka on vaikuttanut Suomen talouteen?

Euroopan keskuspankin (EKP) historiallinen sarja koronnostoja on ollut välttämätön lääke euroalueen kiihtyneeseen inflaatioon, mutta Suomelle se on ollut erityisen karvas pala nieltäväksi. Aggressiivinen rahapolitiikka on onnistunut tavoitteessaan eli hintojen nousun taittamisessa, mutta samalla se on iskenyt ankarasti suomalaisiin kotitalouksiin nostamalla asuntolainojen kuluja ennätysvauhtia ja kurittanut jo ennestään heikkoa talouskasvua. Tämä politiikka onkin kaksiteräinen miekka, jonka todelliset vaikutukset Suomen talouteen ovat monitahoiset ja syvät.

Miksi EKP nosti korkoja ja mikä on sen tavoite?

Ymmärtääksemme EKP:n toimien vaikutuksia on ensin katsottava niiden taustaa. Euroopan keskuspankin päätehtävä on ylläpitää hintavakautta euroalueella. Sen rahapolitiikka pyrkii pitämään inflaation keskipitkällä aikavälillä kahdessa prosentissa. Rahapolitiikka on keskuspankin keino ohjata taloutta säätelemällä rahan hintaa ja saatavuutta. Tärkein työkalu tähän on ohjauskorko, joka määrittää hinnan, jolla liikepankit voivat lainata rahaa keskuspankilta. Kun ohjauskorkoa nostetaan, lainaaminen kallistuu kaikilla tasoilla – pankeille, yrityksille ja kuluttajille.

Vuosina 2022–2023 todistettiin poikkeuksellisen nopeaa inflaation kiihtymistä, joka johtui useista tekijöistä, kuten pandemiasta toipumisen aiheuttamista toimitusketjuhäiriöistä ja Venäjän hyökkäyssodan kiihdyttämästä energiakriisistä. Inflaation noustessa pahimmillaan yli 10 prosenttiin euroalueella EKP:llä Christine Lagarden johdolla ei ollut juuri muuta vaihtoehtoa kuin aloittaa aggressiiviset koronnostot. Tavoitteena oli jäähdyttää ylikuumentunutta kysyntää, tehdä lainaamisesta kalliimpaa ja säästämisestä houkuttelevampaa, ja näin painaa hintojen nousupainetta alaspäin.

Arviointimme: EKP:n korkopolitiikan tuloskortti Suomen näkökulmasta

Olemme arvioineet EKP:n rahapolitiikan onnistumista viidellä keskeisellä osa-alueella, jotka ovat erityisen relevantteja Suomen taloudelle. Arvosanat kuvaavat politiikan vaikutuksia nimenomaan Suomen kontekstissa, ei koko euroalueen keskiarvona.

Politiikan hyödyt: Mikä toimi ja ketkä hyötyivät?

Vaikka korkopolitiikan aiheuttama tuska on ollut Suomessa käsinkosketeltavaa, sen myönteisiä puolia ei pidä sivuuttaa. Ilman EKP:n määrätietoisia toimia inflaatio olisi voinut jäädä pitkäksi aikaa korkealle tasolle, mikä olisi syönyt palkansaajien ostovoimaa ja heikentänyt säästöjen arvoa vieläkin pahemmin. Politiikalla oli siis myös selkeitä ja tarpeellisia hyötyjä.

• ✅Inflaation hillitseminen:Korkeammat korot onnistuivat taittamaan hintojen nousun, mikä on politiikan tärkein ja onnistunein tavoite.
• 💰Säästäjien tuotot:Vuosien nollakorkojen jälkeen säästäjät saavat jälleen tuottoa pankkitalletuksilleen, vaikka korot eivät täysin kompensoikaan inflaatiota.
• 🏛️Euron vakaus:Johdonmukainen rahapolitiikka tuki euron arvoa suhteessa muihin päävaluuttoihin ja ylläpiti luottamusta yhteisvaluuttaan.
• 🌱Vastuullisempi velkaantuminen:Nousseet korot ovat pakottaneet sekä kotitaloudet että yritykset arvioimaan velkaantumistaan aiempaa varovaisemmin.

“Vaikka EKP:n toimet olivat välttämättömiä inflaation taltuttamiseksi koko euroalueella, niiden hinta Suomen kaltaiselle korkoherkälle ja jo ennestään kituliaan kasvun taloudelle on ollut poikkeuksellisen kova.”

Politiikan haitat: Kuka maksoi hinnan Suomessa?

Politiikan kääntöpuoli on iskenyt Suomeen poikkeuksellisella voimalla. Toisin kuin monissa Keski- ja Etelä-Euroopan maissa, joissa asuntolainat ovat tyypillisesti pitkäaikaisia ja kiinteäkorkoisia, Suomessa lähes 95 % asuntolainakannasta on sidottu lyhyisiin, tyypillisesti 12 kuukauden Euribor-korkoihin. Tämä rakenne tekee Suomen taloudesta äärimmäisen herkän EKP:n koronmuutoksille, mikä näkyi välittömästi kotitalouksien arjessa.

Nollakorkojen aikaan tottuneille velallisille shokki oli valtava, kun lainanhoitokulut saattoivat nousta sadoilla euroilla kuukaudessa. Tämä leikkasi ostovoimaa ja vähensi kulutusta, mikä puolestaan heikensi palvelualojen ja vähittäiskaupan näkymiä. Vaikutukset eivät rajoittuneet kotitalouksiin.

• ⚠️Asuntovelallisten taakka:Lainanhoitokulujen raju kasvu leikkasi voimakkaasti käytettävissä olevia tuloja ja lisäsi taloudellista stressiä sadoissatuhansissa perheissä.
• 📉Investointien hyytyminen:Yritysten rahoituskustannusten nousu johti uusien investointien lykkäämiseen tai perumiseen, mikä hidastaa tulevaisuuden kasvua.
• 🏗️Rakennusalan kriisi:Asuntokaupan ja uudistuotannon pysähtyminen korkeiden korkojen vuoksi ajoi monet rakennusliikkeet syvään kriisiin ja konkurssiin.
• 💸Valtion velanhoitokulut:Myös Suomen valtion velkaantumisen hinta nousi, mikä luo lisäpaineita julkiselle taloudelle ja tuleville budjettineuvotteluille.

Usein kysytyt kysymykset

Miksi Suomen asuntolainat ovat niin herkkiä korkojen nousulle?

Suomessa valtaosa, yli 90 prosenttia, asuntolainoista on sidottu vaihtuvaan korkoon, tyypillisesti 12 kuukauden Euriboriin. Toisin kuin monissa muissa maissa, joissa suositaan pitkiä kiinteitä korkoja, Suomessa lainan korko tarkistetaan säännöllisesti. Siksi EKP:n ohjauskoron nostot heijastuvat Euribor-korkoihin ja siten lainanhoitokuluihin hyvin nopeasti.

Vaikuttaako EKP:n korkopäätös säästötilini korkoon?

Kyllä, mutta usein viiveellä ja rajallisesti. EKP:n ohjauskoron nostot nostavat markkinakorkoja, mikä antaa pankeille mahdollisuuden tarjota parempaa korkoa myös säästötileille. Pankkien välinen kilpailu asiakkaiden talletuksista kuitenkin vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti ja kuinka paljon talletuskorot lopulta nousevat.

Mitä on Euribor ja miten se liittyy EKP:n ohjauskorkoon?

Euribor (Euro Interbank Offered Rate) on markkinakorko, joka määräytyy sen perusteella, millä korolla eurooppalaiset pankit ovat valmiita lainaamaan rahaa toisilleen. EKP:n ohjauskorko vaikuttaa voimakkaasti Euribor-korkoihin, sillä se asettaa pohjatason pankkien väliselle hinnoittelulle. Kun ohjauskorko nousee, myös Euriborit tyypillisesti nousevat.

Voiko EKP:n politiikka ajaa Suomen taantumaan?

EKP:n rahapolitiikka oli yksi keskeinen tekijä, joka osaltaan myötävaikutti Suomen ajautumiseen taantumaan vuosina 2023–2024. Korkojen nosto vähensi kotitalouksien kulutusta ja yritysten investointeja, mikä hidasti taloudellista aktiviteettia. On kuitenkin tärkeää muistaa, että myös muut tekijät, kuten heikko vientikysyntä, vaikuttivat Suomen taloustilanteeseen.

Milloin korot alkavat taas laskea?

EKP aloitti korkojen laskusyklin kesäkuussa 2024. Markkinat odottavat, että koronlaskut jatkuvat asteittain tulevien kuukausien ja vuosien aikana. Laskujen vauhti riippuu kuitenkin täysin inflaatiokehityksestä ja euroalueen yleisestä taloustilanteesta. Nopeaa paluuta nollakorkoihin ei ole näköpiirissä.