5 keskeistä tapaa arvioida sijoituskohteen hiilijalanjälkeä Suomessa 2024

Sijoituskohteen hiilijalanjäljen arviointi on yhä kriittisempää jokaiselle vastuulliselle sijoittajalle Suomessa vuonna 2024. Tämä johtuu paitsi kasvavasta moraalipaineesta edistää kestävää kehitystä, myös konkreettisesta taloudellisesta riskeistä ja mahdollisuuksista, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen ja hiilitransitioon. Ymmärtämällä yrityksen tai muun sijoituskohteen hiilipäästöjä sijoittajat voivat tehdä tietoisempia päätöksiä, vähentää salkkunsa hiiliriskiä ja tunnistaa innovatiivisia, vähähiilisiä ratkaisuja tarjoavia yhtiöitä. Tämä artikkeli esittelee viisi keskeistä tapaa, joilla voit tehokkaasti arvioida sijoituskohteen hiilijalanjälkeä ja sisällyttää sen osaksi sijoitusstrategiaasi.

Suomalaiset sijoittajat ovat eturintamassa vastuullisuusraportoinnin ja hiilijalanjäljen huomioimisessa. Esimerkiksi eläkeyhtiö Ilmarinen on ilmoittanut tavoitteekseen hiilineutraalin sijoitussalkun vuoteen 2035 mennessä, ja valtion sijoitusyhtiö Solidium edellyttää portfolioyhtiöiltään entistä tarkempaa ESG-raportointia. Nämä toimet heijastavat laajempaa muutosta markkinoilla, jossa läpinäkyvyys ja ilmastoasiat ovat nousseet keskeiseen rooliin.

1. Hyödynnä julkisia ESG-tietoja ja raportointistandardeja

Ensimmäinen askel sijoituskohteen hiilijalanjäljen arvioinnissa on hyödyntää yritysten julkaisemia ympäristö-, sosiaalinen- ja hallintotapa (ESG) -tietoja sekä kansainvälisiä raportointistandardeja. Yhä useammat yritykset Suomessa ja globaalisti julkaisevat kestävän kehityksen raportteja, jotka sisältävät tietoa niiden hiilipäästöistä ja ilmastostrategioista. Tärkeimpiä standardeja ovat Global Reporting Initiativen (GRI) standardit ja Task Force on Climate-related Financial Disclosures (TCFD) -suositukset.

TCFD-suositukset, jotka Euroopan komissio on sisällyttänyt osaksi EU:n ulkopuolisen raportoinnin direktiiviä, ohjaavat yrityksiä raportoimaan ilmastoriskeistä ja -mahdollisuuksista neljällä alueella: hallinto, strategia, riskienhallinta sekä mittarit ja tavoitteet. Nämä tiedot antavat sijoittajille syvällisen kuvan yrityksen ilmastonmuutokseen liittyvästä altistumisesta ja hallinnasta. GRI-standardit taas tarjoavat kattavan kehyksen monenlaisille vastuullisuustiedoille, mukaan lukien yksityiskohtaiset päästötiedot.

“Paras tapa varmistaa sijoitusten kestävyys on vaatia yrityksiltä läpinäkyvyyttä ja asettaa ne vastuuseen ilmastotavoitteistaan. Datalla on tässä avainrooli.”

2. Analysoi suoria ja epäsuoria päästöjä (Scope 1, 2, 3)

Kattava hiilijalanjäljen arviointi edellyttää yrityksen kaikkien päästölähteiden ymmärtämistä, jotka perinteisesti jaetaan kolmeen kategoriaan Global Greenhouse Gas (GHG) Protocol -standardin mukaisesti:

• 🏭Scope 1 (suorat päästöt):Yrityksen omista tai sen hallitsemista lähteistä peräisin olevat päästöt, kuten polttoaineen kulutus yrityksen omissa ajoneuvoissa tai teollisuusprosessien päästöt.
• ⚡Scope 2 (ostetun energian päästöt):Päästöt, jotka syntyvät yrityksen ostaman ja kuluttaman sähkön, lämmön tai höyryn tuotannosta.
• ⛓️Scope 3 (muut epäsuorat päästöt):Kaikki muut yrityksen arvoketjusta syntyvät epäsuorat päästöt, jotka ovat usein merkittävin osuus. Näihin kuuluvat esimerkiksi hankitut tavarat ja palvelut, liikematkustus, jätehuolto, työntekijöiden työmatkat ja lopputuotteiden käyttöiän aikaiset päästöt.

Erityisesti Scope 3 -päästöt ovat usein haasteellisimmat mitata ja raportoida, mutta ne voivat muodostaa yli 80% yrityksen kokonaisjalanjäljestä monilla toimialoilla. Esimerkiksi suomalaisessa rakennusyrityksessä kuten YIT:ssä tai SRV:ssä merkittävä osa päästöistä voi syntyä alihankkijoiden toiminnoista tai käytetyistä materiaaleista, jotka kuuluvat Scope 3:een. Sijoittajan on tärkeä selvittää, miten perusteellisesti yritys raportoi kaikista Scopeista ja mitkä ovat sen suunnitelmat niiden vähentämiseksi.

3. Arvioi yrityksen ilmastostrategiaa ja Science Based Targets -sitoumuksia

Pelkkä päästölukujen tarkastelu ei riitä. Sijoittajan on syvennyttävä yrityksen ilmastostrategiaan. Onko yrityksellä selkeä suunnitelma päästöjensä vähentämiseksi? Onko se sitoutunut Science Based Targets initiative (SBTi) -aloitteeseen, joka auttaa yrityksiä asettamaan tieteeseen perustuvia päästövähennystavoitteita Pariisin sopimuksen mukaisesti? Vuosina 2020–2023 yli 50 suomalaista yritystä, kuten Kone, Fortum ja UPM, ovat asettaneet SBTi-hyväksyttyjä tavoitteita, mikä osoittaa niiden sitoutumista.

SBTi-sitoumukset toimivat tärkeänä indikaattorina yrityksen sitoutumisesta ilmastotoimiin ja sen kyvystä sopeutua vähähiiliseen talouteen. Ne antavat sijoittajalle luotettavamman kuvan yrityksen pitkän aikavälin kestävyydestä ja valmiudesta vastata tuleviin sääntelymuutoksiin ja kuluttajakysyntään.

4. Hyödynnä ulkoisia arviointipalveluita ja datantarjoajia

Sijoittajien ei tarvitse – ja harvoin pystyvät – tekemään kaikkea hiilijalanjäljen laskentaa itse. Markkinoilla on lukuisia ulkoisia palveluntarjoajia, jotka keräävät, analysoivat ja arvioivat yritysten ESG-tietoja, mukaan lukien hiilijalanjäljen. Näitä ovat esimerkiksi MSCI, Sustainalytics, S&P Global (esim. Trucost) ja Bloomberg ESG Data. Nämä palvelut tarjoavat kattavia tietokantoja ja luokituksia, joiden avulla voi vertailla yritysten suorituskykyä toimialojen sisällä.

Suomalaiset sijoitusrahastot ja institutionaaliset sijoittajat käyttävät näitä palveluita laajasti. Esimerkiksi FIM Varainhoito, nykyisin S-Pankki Varainhoito, on julkisesti kertonut hyödyntävänsä kolmansien osapuolten dataa ESG-analyysissaan, täydentäen sitä omalla asiantuntemuksellaan.

5. Tutki sijoituskohteen altistumista hiilenhinnoittelulle ja sääntelyriskeille

Sijoituskohteen taloudellinen kestävyys liittyy suoraan sen altistumiseen hiilenhinnoittelulle. Euroopan unionin päästökauppajärjestelmä (EU ETS) asettaa hinnan hiilidioksiditonniksi, mikä vaikuttaa merkittävästi energiavaltaisten alojen, kuten teollisuuden ja energiantuotannon, toimintakustannuksiin. Vuonna 2023 hiilen tonnihinta EU ETS:ssä vaihteli noin 70–100 euron välillä, ja sen odotetaan nousevan entisestään.

Sijoittajan tulee arvioida, miten yritys sopeutuu tähän muuttuvaan ympäristöön. Onko sillä strategioita päästökustannusten minimoimiseksi, esimerkiksi investoimalla uusiutuvaan energiaan tai energiatehokkuuteen? Entä muiden ilmastosäädösten, kuten EU:n taksonomian ja uuden yritysvastuudirektiivin (CSDDD), vaikutukset? Näillä säännöksillä on suora vaikutus yritysten toimintaympäristöön ja rahoitusolosuhteisiin, mikä puolestaan heijastuu niiden arvonmuodostukseen.

• 💰Hiilikustannusten hallinta:Yritysten kyky minimoida hiilidioksidipäästöistä aiheutuvia kustannuksia on kriittinen kilpailukyvyn kannalta.
• ⚖️Sääntelyriskit:Uusien säännösten, kuten hiilirajamekanismin (CBAM), vaikutukset erityisesti tuontia ja vientiä harjoittaviin yrityksiin.
• 🌱Vihreät investoinnit:Investoinnit vähähiilisiin teknologioihin ja prosesseihin voivat luoda kilpailuetua ja vähentää tulevia riskejä.
• 📈Markkina-asema:Hyvä ilmastoprofiili voi parantaa yrityksen mainetta ja vetovoimaa niin asiakkaiden kuin työntekijöidenkin silmissä.

Hiilenhinnoittelun kaltaiset mekanismit ovat tärkeä osa Suomen ja EU:n ilmastopolitiikkaa, ja niiden tarkoituksena on kannustaa yrityksiä vähentämään päästöjään. Sijoittajan kyky tunnistaa nämä riskit ja mahdollisesti palkita vähähiilisyyteen panostavia yrityksiä on avainasemassa vastuullisen sijoittamisen menestyksessä.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä tarkoitetaan hiiliriskillä sijoittamisessa?

Hiiliriski sijoittamisessa viittaa taloudellisiin riskeihin, jotka johtuvat ilmastonmuutoksesta ja siihen liittyvistä politiikoista. Nämä riskit voivat ilmetä esimerkiksi fyysisinä riskeinä (sään ääri-ilmiöt), transitioreiskeinä (sääntely, teknologia, markkina- ja maineriskit hiilestä irtautumisessa) ja vastuuriskeinä (oikeudenkäynnit).

Miksi Scope 3 -päästöt ovat niin merkittäviä ja haastavia?

Scope 3 -päästöt ovat merkittäviä, koska ne kattavat koko arvoketjun epäsuorat päästöt, usein ylittäen Scope 1 ja 2 -päästöt. Ne ovat haastavia, koska tiedonkeruu vaatii yhteistyötä lukuisien toimijoiden, kuten alihankkijoiden ja asiakkaiden, kanssa, ja data voi olla pirstaleista tai puutteellista.

Miten pienemmät yritykset Suomessa voivat raportoida hiilijalanjälkensä?

Pienemmät yritykset Suomessa voivat aloittaa raportoinnin yksinkertaisemmilla laskureilla ja standardeilla, kuten GHG Protocol Basic -ohjeistuksella tai hiilijalanjälkilaskureilla. Monet asiantuntijayritykset tarjoavat myös edullisia palveluita hiilijalanjäljen laskentaan ja raportointiin, jotta voidaan vastata sijoittajien ja sääntelyn vaatimuksiin.

Mitkä ovat EU:n tärkeimmät säännökset, jotka vaikuttavat hiilijalanjäljen arviointiin?

EU:n keskeisimmät säännökset ovat EU:n päästökauppajärjestelmä (EU ETS), EU:n taksonomia-asetus, kestävän rahoituksen raportointiasetus (SFDR) sekä yritysten kestävän kehityksen raportointidirektiivi (CSRD). Nämä säännökset ohjaavat yritysten ja sijoittajien vastuullisuusraportointia ja -toimintaa merkittävästi.

Onko hiilijalanjäljen arvioinnista hyötyä salkun tuotoille?

Kyllä, hiilijalanjäljen huolellinen arviointi voi pitkällä aikavälillä parantaa salkun tuottoja. Se vähentää altistumista hiiliriskeille, tunnistaa innovatiivisia ja kestävämpiä yrityksiä sekä voi houkutella lisää pääomaa kasvavalta vastuullisten sijoitusten sektorilta. Myös tutkimukset ovat osoittaneet positiivisen korrelaation korkean ESG-suorituskyvyn ja parempien taloudellisten tulosten välillä.